Tsekin kierros

Altenbegistä siirryttiin muutama sata kilometriä Tsekin puolelle Nove Mestoon.
Nove Mestossa tarkoitus oli palautella ja tehdä pari treeniä. Homma onnistuikin oikeastaan ihan hyvin, kämppis Ville tosin tuli nuhaan. Itsellä ei onneksi nuha tullut takaisin, vaan pystyin tekemään treenit ihan suunnitellusti.

Perjantaina kisattiin pikakisa Nove Meston maastoissa. Keli oli pikkupakkanen ja vähän uutta lunta oli sekoittunut tykkilumeen. Kaiken piti olla kunnossa, mutta oma tekeminen ei vain lähtenyt raiteilleen. Hiihto oli pakottamista ja ammunnan sakot(1+2) vielä tekivät päivästä pitemmän. Tehoja ei vain löytynyt, joten sijoitus painui huomattavasti kauemmas kuin Altenbergissä ja olin 47.

Lauantaina takaa-ajoon perusajatus oli oman tekemisen palauttaminen hyvälle tasolle. Onnistuminen oli kohtalaista, ammunnan sakot eivät vain kuuluneet suunnitelmaan. Makuupaikkojen ammunta (1+0) oli vielä ihan ok, mutta ensimmäisen pystyn kaksi sakkoa tuli pahaan saumaan nousuhaaveiden kannalta. Vielä kun viimeiseltä paikalta lipsahti yksi ohi, niin nousua 40 sakkiin ei tapahtunut. Sijoitus oli maalissa 45. kohtuullisella suorituksella.

Ibu cupin taso oli taas sellainen, että hyvänä päivänä on mahdollisuuksia sinne 10 sakkiin. Kuten nyt kävi Nove Mestossa, niin yksi huono päivä rokottaa sitten sijoituksia reilusti alaspäin. Mutta tälläistä on ampumahiihto ja seuraava kisa on taas uusi mahdollisuus parantaa!

tapio / 20.01.09


Altenberg

Altenberg vuonna 2006 oli oman eurooppa cup- urani avaus. Silloin tuo itäisen Saksan pikkukylä ei tuonut montaakaan lämmintä kisa-ajatusta mieleen. Tosin, silloin muistaakseni avasin urani team captains meetingeissä.

Tänä vuonna Altenberg jää mieleen muustakin, kuin palavereista ja voitelutällikokeiluista.
Onnistuin kisoissa molempina päivinä olosuhteisiin nähden hyvin. Henkisesti oli tärkeää saada viikon takainen epäonnistuminen Hämeenlinnassa pyyhityksi pois. Hyvällä keskittymisellä se onnistuikin ja normaalimatkalla oli mukava kilpailla. Sijoitus olikin urani paras, 11., yhdellä sakolla. Pääsin koittamaan elämäni toista neljän ampumapaikan nolla-ammuntaa, mutta viimeinen laukaus lipsahti ohi. Joka tapauksessa kisa hyvä, vaikka hiihto ei vielä terävintä ollutkaan.

Normaalimatkan jälkeen olin koko päivän melkoisen väsynyt. Onneksi hyvin nukuttu yö toi kuitenkin voimat takaisin ja pikamatkalle oli taas luottavainen olo lähteä.

Kisa alkoikin hyvin, kun sain tasaisen rytmin hiihtoon. Samalla alkoi huomata, että suksi pelaa todella hyvin. Kiitos siitä Suomen huoltajalle Laitisen Pekalle!
Ensimmäinen ammuntakin meni suunnitelmien mukaan ja sain ammuttua kohtalaisen hyvällä rytmillä nollat. Seuraava hiihtolenkki oli aika tiukka, kun tuli roikuttua aavistuksen liian vaativassa peesissä alun pitkä nousu. Ammuntaan tullessa tilanne oli kuitenkin normaali ja pääsin ampumaan pystyä hyvistä asemista.
Ampumapaikalla aurinko paistoi viistosti edestä molempina päivinä, joka vaikeutti hieman ampumista. Itse olin taitellut panoslaatikosta häikäisysuojan, joka auttoi paljon.
Tällä kertaa ensimmäinen laukaus livahti kuitenkin ohi, mutta onneksi muut osuivat.
Viimeinen lenkki tuli sitten taistellen ihan hyvin. Lopputuloksissa olin 26., 1.49 keulan perässä.

Tällä hetkellä kirjoittelen jo Nove Mestossa mihin ajelimme eilen. Täällä kisaillaan perjantaina ja lauantaina, jonka jälkeen palaamme Suomeen.

Kiitoksia terveisistä ja kannustuksista!

tapio / 13.01.09